Helsingin Sanomien keskustelupalstalla Raimo Ilaskivi kommentoi lehdessä tänään julkaistua Tallinnan tulevan kaupunginjohtajan ja maan nykyisen talousministerin Edgar Savisaaren haastattelua. "Yhteinen valtuusto etäyttäisi asukkaita päätöksenteosta - lisäksi tarvittaisiin sitten paikallisvaltuustoja. Mistä yhteisestä yhteinen valtuusto voisikaan päättää?", kysyi Ilaskivi viitaten Savisaaren ajatukseen kaksoiskaupungista ja sen yhtenäisestä hallinnosta tulevaisuudessa.
Täällä Tallinnassa hallinnon organisaatiomalli on hämmästyttävän monikerroksinen. Kaupunki on jaettu kahdeksaan osaan, joiden arkisia asioita suunnittelee ja valvoo yhtä monta aluevaltuustoa kukin oman kaupunginosajohtajansa johdolla. Kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus sekä kaupunginjohtaja työskentelevät sitten tuon hierarkian yläpuolella. Järjestelmässä riittää poliittista ja henkilökohtaisille tasoillekin yltävää edunvalvontaa toisinaan keltaisen lehdistön riemuksi asti.
Jotkut aluevaltuustojen jäsenet vieläpä esittelevät ja ajavat äänestäjiensä tukemina asioita viron kielen sijasta pakkovenäjäksi "koska niin heillä vaan on aina ollut tapana" - olkoonkin, että maan perustuslaki (mom. 51) ei edes tunnista venäjän kielen asemaa virkakielenä Tallinnassa. Siksi onkin vaikeaa kuvitella, että Helsingin - tai kenties jossain vaiheessa synnytettävän Suur-Pääkaupunkiseudun päättäjät haluaisivat mukaan moiseen hiidenpataan.
En valitettavasti osaa esittää vasta- enkä puoltoargumentteja siitä, olisiko moinen hallintomalli lakiteknisesti mahdollinen. Kuuluvathan molemmat maat EU:hun, mutta voisin kuvitella, että Suomen ja Eestin välillä olisi joitain juridisia valtiotasonkin asioita, jotka olisi ensin ratkottava.
Kaksoiskaupunkihankkeelle ehkä suurin käytännön arkeen liittyvä este olisi paikallisten ostovoimien välillä vallitseva ero. Oletan sen nimittäin säilyvän maiden välillä vielä vuosia senkin jälkeen, kun Eestissä otetaan käyttöön Euro-valuutta ilmeisesti syksyllä 2007.
En nimittäin usko, että tallinnalaiset olisivat valmiita maksamaan esim. oman 8 kruunun eli 0,50 euron hintaisen ratikkalippunsa sijasta nelinkertaista summaa, jotta laivamatkan jälkeen Helsingissä voisi Länsisatamasta siirtyä bussilla Rautatietorille. Tai paljonkohan HKL olisi valmis subventoimaan eli pudottamaan omia hintojaan, jotta kaupunkien asukkaat voisivat tuntea elävänsä toisiinsa nähden tasaveroisissa oloissa.
Tuleva kaupunginjohtaja Savisaar on esiintynyt viime aikoina paikallisessa julkisuudessa niin hyvässä kuin pahassakin - mm. markkinahintaa huomattavasti edullisempien kiinteistökauppojen osallisena. Hän on varmasti tietoinen siitä, miten kansainvälisen median voimin on mahdollista kiillottaa henkilökohtaista julkisivua. Itse pidän herran lausuntoja lähinnä taitavasti hallittuna julkisuuskampanjointina ilman maatajärisyttävämpää sisältöä.
Kommentit