Tiettyihin faktapohjaisiin asioihin tai tuntemuksiin, jotka liittyvät virolaisten taaksejääneeseen elämään Neuvostoliiton vallan alla, en koskaan voine samaistua täydestä sydämestäni. Tuntuu niin hurjalta ajatella, että vielä 80-luvun lopulla eli vaimoni ylioppilaaksi valmistumisen aikoihin äkkikyyditys Siperiaan saattoi olla täysin realistinen ja kokonaisia perhekuntia kalvava pelko.
Omaan suomalaiseen arkeeni verrattuna vähintäänkin yhtä hurjalta tuntui se, kun hän kertoi noista ajoista vain joitakin vuosia aiemmin purkaneensa, huoltaneensa ja koonneensa AK-47:iä eli Kalashnikov-rynnäkkökiväärejä koulussa ihan tavanomaisena osana oppisuunnitelmaa. Niin tiukassa oli siis idän suuren karhun puolustusaate kylmän sodan jäljiltä, että naisenalkuja ei eroteltu iän eikä sukupuolen perusteella tositilanteiden varalta annettavalta sotilastaitojen peruskoulutuksesta.
Vaan eivätpä isänmaan puolustamisen opit ole täysin tuntemattomia Viron nykynuorillekaan. Asevelvollisuus koskee tosin vain miehiä kuten Suomessakin, mutta virallisen armeijan rinnalla ja laillistettuna puolustusvoimien osana toimiva Kaitseliit eli Suojeluskunta on monien patrioottismielisten keskuudessa suosittu ja myös naisille avoin aseistettu siviiliorganisaatio.
Eräissä Viron kouluissa nuoret, niin pojat kuin tytötkin, voivat valita vapaaehtoiseksi oppiaineeksi suojeluopin, joka antaa valmiuksia erilaisissa kriisitilanteissa toimimiseen. Eesti Päevalehen eilen haastattelema VIron puolustusministeri Jürgen Ligi kertoo, että aineen opetus ja oppimateriaalit ovat ministeriössä valmistuneen tutkimuksen mukaan hyvälaatuisia sekä nuorten suosimia.
Ministeri esittääkin nyt, että suojeluoppi pitäisi muuttaa pakolliseksi kouluaineeksi Virossa. Hänen mukaansa se loisi positiivista motivaatiota nuoriin, jotta nämä eivät "vain vetelehtisi asepalveluksen aikana" -- tällä hetkellä kun vain 1/6-osa palveluksen aloittavista läpäisee sotilaskoulutuksen moitteettomin arvosanoin. Ligi ennakoi lausunnoillaan tiettävästi myös tilannetta, jossa asevelvollisuuteen perustuva armeija muutettaisiin palkka-armeijaksi.
NATOn jäseneksi virolaiset halusivat monta kerta innokkaammin kuin Euroopan Liittoon. Jos ennen siis puolustettiinkin Äiti Venäjää siksi että niin piti tehdä, niin nyt ovat pistimet ojossa itään. Isänmaasta ei täällä enää niin hevillä luovuta.
Kommentit